Tunuliaqutitut oqaaseqaat

Tunuliaqutitut oqaaseqaat

MEEQQAT NANU sinnerlugit Christina Viskum Lytken Larsen-imiit allatat Marsi 2021

MEEQQAT NANU suliaanut tunuliaqut

Meeqqanut inuusuttunullu kattuffiup MEEQQAT NANU suliaanut tunngaviusutut tunuliaqutaavoq meeqqat tamarmik inuunerissaarnissaminnut pisinnaatitaaffeqartut. Tunngavik taanna Naalagaaffiit Peqatigiit Meeqqat pillugit isumaqatigiissutaani 1989-imeersumi tunuliaquteqarpoq Kalaallit Nunaallu 1992-mi upernaakkut ilannguppoq. Meeqqat pillugit isumaqatigiissummi allaqqavoq meeqqat:

  • Pissusissamisoortumik inuuniarnissamut piginnaatitaanerat assersuutigalugu nerissassaqarnikkut, peqqissutsikkut angerlarsimaffeqarnissakkullu
  • Ineriartornissaat assersuutigalugu pinnguarnikkut, atuarfimmi ilinniarnikkut, sunngiffimmi paasissutissatigullu
  • Sorsunnermit, atornerluinermit, nakuusernermit atornerlunneqarnermillu illersorneqassasut
  • Aaliangeeqataasinnaanissat assersuutigalugu killiligaanani oqaaseqarsinnaanikkut, peqataanikkut sunniuteqarnikkullu

Misissuinerit assigiinngitsut Kalaallit Nunaanni meeqqat tamarmik pisinnaatitaaffiit taakkuninnga qulakkeerneqarsimannginneranik takutitsivoq, tamannalu  allannguiffigeqataarusupparput. Pingaartipparput massakkut iliuuseqartoqassasoq meeqqat pisinnaatitaaffii inuunerissaarnissamullu ullumimiit pitsanngorsarfigineqaleriissasut. Suliat pioreersut tapersersorniartarpagut, ukkatarisatsinnillu aamma sulialinnik kommunini, Namminersorlutik oqartussani namminersortunilu suleqatiginissaattaaq ammaffigalugu. Meeqqat pillugit isumaqatigiissut MIO-p nittartagaani atuarsinnaavat uani: www.mio.gl

Ataani meeqqat atugarisaat pillugit ilisimasat meeqqat amerlavallaat ajornartorsiornerinik takutitsisut erseqqissarneqarput.

Meeraanermi artorsaatissinneqarnerit

Statens Institut-imiit inuit misissuiffigineri 1990-mili meeqqat angerlarsimaffimmi nakuuserfiusumi, imigassalimmi hashilimmilu alliartortut aarlerinartorsiornerusut allanillu annertunerusumik imminoriarnerusartut takutipaat. 2018-mi misissuinerit angerlarsimaffinni meeqqanik 18-it inorlugit ukiulinnik najugarineqartuni tamani 39%-iini imigassamik ajornartorsiuteqartoqarsinnaasoq takutippaat. 

1993-mi misissuinerit misissuinertut siullerpaatut nuna tamakkerlugu kinguaassiutitigut atornerluinerit pillugit kisitsisinik katersipput. Inunni misissuinerit illoqarfinnilu meeqqat atuarfiini atuartut angajulliit akornanni misissuinerit kingorna takutippaat kisitsisit suli taamak annertutigisut allanngorsimanngitsullu meeqqanut inuusuttunullu kinguaassiutitigut nakuusernerni atornerluinernilu.  

Inunni misissuinermi 2018-mi 15-it 29-illu akornanni ukiullit 24%-ii 18-iliitinnatik atoqatigiinnissamut atoqatigeeriarnissamulluunniit pinngitsaalineqarsimallutik nalunaarput. 1995-mi kingornalu inuusimasut 18-iliitinnatik kinguaassiutitigut nakuuserfigitissimasut annikinnerupput allanut naleqqiullugu, ingammik 1970 aammalu 1989 akornanni inunngorsimasunut naleqqiullugu. 1995 kingornaluunniit inunngorsimasut akornanni 20%-it meeraanerminni (18-liitinnatik) nakuuserfigitissimapput, 1970 aamma 1979 akornani inunngorsimasut akornanni kisitsiseq tanna 40% sinnerpaa. Ineriartorneq ajunngitsumik ingerlarpasippoq sulili anguniakkatta angunissaannut ungasippoq. 

Politiinit kisitsisit

Kalaallit Nunaanni Politeeqarfimmiit ukiumoortumik kisitsisitigut  paasissutissaataat kingulliit februar 2021-mi saqqummerput erseqqissumillu suli tulleriiaarluakkamik suleqatigiilluarnikkullu meeqqanut nakuusernerit pinaveersaarnissaanut suliniuteqarnissamik naliginnaanerusumillu pinaveersaartitsinerup iluani suliaqarnissamik takutitsipput. 

Politiit 2020-mi suliniut “Kinguaassiutitigut atornerluinerit nalunaarutigikkit” aallarnerpaat, Politiillu naapertorlugit ukioq kingulleq amerlanerpassuanik nalunaarutiginninnernik pilersitsivoq. Suliniut nalunaarutigineqarsimanngitsut kisitsisit millisinnissaat neriuutigalugu aallarnerneqarsimavoq. 

Kinguaassiutitigut atornerluinerit, taakkunani ilaallutik kinguaassiutitigut pinngitsaaliinerit, meeqqat 15-it inorlugit ukiullit kinguaassiutitigut atoqatigineri, kannguttaaliorfiginninnerit, kinguaassiuutitigut kanngunartumik atugaasarnerat kinguaassiuutitigullu pinerluutit allat, 2019-mi 559-miit 2020-mi 748-mut qaffariarsimapput. Ukiut tallimat kingumut qiviassagutta kisitsisit marloriaammik annertusisimapput, 2016-imimi nalunaarutiginninnerit 381-iupput (Kalaallit Nunaanni Politiit 2021). Politiit ineriartorneq pillugu imannak oqaaseqarput:

“Nalunaarutiginninnerit amerleriarneri Kalaallit Nunaanni Politiiniit pinerluttuliornermi eqqugaasut amerlanerit nalunaarutiginninnerattut takussutissatut isigaarput – imaanngitsoq pinerluttuliornerit amerlisut. Taamaammat ineriartornertut pitsaasutut isigineqarsinnaavoq, Kalaallit Nunaanni Politiinimmi pinerluuteqarsimasut piliaminnut akisussaatinneqalersinnaammata. Suliassarlu saatsinniittoq tassaavoq uagut inuaqatigiillu akornanni sallertut ajornartorsiutit oqaluuserinissai.”

2020-mi meeqqat 15-it inorlugit ukiulinnut kinguaassiutitigut atornerluinerit 338-t nalunaarutigineqarsimapput. Nalunaarutiginninnerni taakkunani amerlanerpaat kannguttaaliorfiginninnerupput (169-it). Politiit suliassaanni pingajorterutit tikingajallugit kinguaassiutinut tunngasimapput (106-t), suliassallu kingulliit 63-it pinngitsaaliisoqarsimanernik nalunaarutiginninnerupput. Suliassat tallimararterutigingajappaat (Kalaallit Nunaanni Politiit, 2021). Kisitsisit qulaani suussutsini eqqaaneqartuni kisimi atuupput taamaammallu meeqqat pornoliarineqarneri pinerlunnikkut kinguaassiuutinik atuisullu kisitsisini ilaanngillat.

Ukiumoortumik kisitsisittaaq inuusuttut kinguaassiutitigut pinerluutini aammalu nakuusernerni toqutsisimasutullu suliassani pinerluttunngortarnerat takutippaa. 2020-mi inuusuttut 15-it 17-nillu akornanni ukiullit 63-it kinguaassiutitigut pinerluuteqarsimasutut nalunaarutigineqarsimapput, inuusuttullu 15-it 17-illu akornanni ukiullut nakuusersimasutut toqutsisimalluniluunniit suliassani 73-ini nalunaarutigineqarsimallutik (Kalaallit Nunaanni Politiit, 2021). Nakuusernerit toqutsisutulluunniit suliassani unnerluutiginninnerni 73-ini pinerluttoq/pinerluttut 15-it aammalu 17-it akornanni ukioqarsimapput (Kalaallit Nunaanni Politiit, 2021).

2020 ingerlanerani angerlarsimaffinni meerartalinni eqqissiviilliornerit 405-it nalunaarutigineqarsimapput. Politiit erseqqissaatigaat nakuusernerit amerlanerpaartaani akuusartoq, nakuusernerlu amerlanerpaartaatigut tallimanngornerup unnuaani pisartoq (Kalaallit Nunaanni Politiit, 2021). Angerlarsimaffinni meerartalinni toqqissisimasumik peroriartornissaq qulakkeerniarlugu pinaveersaartitsinermut suliaqarnissaq periarfissaqarluarpoq, angerlarsimaffimmi imigassamik ajornartorsiutigalugu atuinerup pinaveersaartinnissaa toraarlugu suliniutigineqarpat. 

Kisitsisini taagorneqartuni tamani meeraveqarpoq inuusuttoqarluniluunniit. 

Imminortarneq suli annertuvoq, 2020-mi 41-simallutik. Taassuma saniatigut Politiit nalunaarput imminoriarneq 2020-mi annertunerusimasoq 120-iummatami 2019-imut naleqqiullugu 79-iusut. Imminorniarluni siorasaarinerit aamma takutitami uani initoqaat. 2020-mi Politiit katillugu 1200-nik imminorniarluni siorasaarinernik pisimapput. Kisitsit taanna ukiuni tallimani kingullerni marloriaatingajanngorsimavoq 2016-mi kisitsisit tassaammata 779-it. 

Allaaserisatulli meeraanermi nakuusernerit imigassamillu ajornartorsiutit imminoriarnermut peqqutit annerpaartaraat meeqqat inuusuttullu akornanni. Taamaammat imminornerit imminoriarnerillu amerlaqisut ikilisassagutsigit pisariaqarpoq meeqqat alliartornerminni artorsaatissinneqartarnerata pinaveersaartinnissaa. 

Meeqqat Illersuisuata angalanermini nalunaarusiai

Politiit kisitsisaat Meeqqat Illersuisuata angalanermini nalunaarusiaanit tunngavilersorneqarput. Ukiuni kingullerni tallimani Meeqqat Illersuisuat nunatsinni sumiiffinnut assigiinngitsunut 40-nut angalasimavoq. Angalasarnermini meeqqat, inuusuttut ilaqutaalu oqaloqatigisarsimavai. Oqaluttuarnerat nalinginnaasunik ilisarnaateqarput Meeqqat Illersuisuat naapertorlugu ukuninnga imallit:

  • Sumiginnagaaneq
  • Imigassamik hashimillu atornerluineq aamma aningaasanoornermik uerisimaneq
  • Nakuusernerit
  • Ikiorneqarnermik illersorneqarnermillu amigaateqarneq
  • Angajoqqaatut piginnaasat naammannginneri
  • Atuartut ilinniaqqinnissamut piareersarnissaasa periarfissat amigaataanerat
  • Meeqqat ikiorneqarnissaminnik atorfissaqartitsinerminni saaffissaaleqinerat

 

Meeqqat piitsuullutik inuusut

MEEQQAT NANU 2008-mi suliatik aallartippaat, peqqutillu annerpaartaraat MIPI-mit meeqqat piitsuullutik inuusut pillugit paasissutissat ukioq taanna saqqummiunneqarmata. 

MIPIp nalunaarusiaa meeqqat akornanni piitsuulluni inuunermik takutitsivoq, ilaqutariit ulluinnarni ujariatsisut akornanni inuup inuiaqatigiillu pissusiinik tunngaveqarluni misissuisimasoq. Nalunaarusiap meqqat 10-niit 16-it tikillugit ukiullit angajoqqaallu akornanni aningaasaqarniarnerisa pissuanarnera qanoq misigineraat misissuiffigivaa ilaqutariit apeqqarissaarfigalugit, oqaluttuat titartakkallu aamma ilanngunnerisigut. 

Misissuinermi meeqqat sunngiffimminni sammisassanik arlalippassuarnik peqataasinnaannginnertik nalunaarutigaat. Eqqaaneqartut ilagaat sapaatip akunneri tamaasa timersoriarsinnaannginneq, qarasaasiaqannginneq, oqarasuaammik angallattakkamik pigisaqannginneq sikkilinik atortunilluunniit silami pinnguaataasinnaasunik allanik amigaateqarneq. Pisinniarfinnukarsinnaaneq aamma eqqaaneqarpoq, meeqqat arlallit toqqaanermut tunngavittut tikkuussaraat. Meeqqat amerlanerit sammisassanut peqataasinnanngillat ilaqutariit akissaqanngimmata, meeqqalli nunaqarfinni najugallit aamma eqqaavaat sunngiffimmi sammisassat najugarisaminni periarfissaanngimmata.  

Sunngiffinni sammisassat meeqqat inoqatigiinnut ataatsimooqatigiinnissaannik periarfissiisuupput taamaasillutillu ineriartornerminnut pitsaasumillu inuuneqarnissaminnut sunnerneqarlutik. Misissuinermi meeqqat aamma nalunaarput kammalaatitik peqatigalutik silami piffissaq annertooq atortarnerarlugu, pisuttuarlutik, arsarlutik, isersimagunillu fjernsynerlutik dvd-lluunniit isiginnaartarlugit (Nielsen og Wulff, 2007).

Meeqqat apersorneqartut amerlanerpaartaat atuarfimmi atugarissaarnatik nalunaarput, arlallillu pimmatigineqartarlutik oqaluttuarput. Misissuinerup ilaqutariit aningaasaqarniarnermi pissuanartumik atugarisaat inoqatigiinni ataatsimoornermi assersuutigalugu atuarfimmi kinguneqartitsisoq. Meeqqat ilaasa pimmataaneq ingasattoq misigisarpaat, timikkut tarnikkullu pisoq. Atuarfimmi atugarliornerup ilinniarusussuseq ilinniaqqinnissarlu annertuumik sunnersinnaavai misissuinerullu takutippaa meeqqat ilaasa inuunertik sumut atussanerlugu nalugaat. Tamanna meeqqat nukarliit akornanni tupinnartoqanngilaq, meeqqalli angajulliit siunissamik upperinninneq amigaatigaat. Ikitsut najuarisammi avataaniissimanerat aamma oqariartuutigineqarpoq, amerlasuullu angalanissamik takorluugaqanngillat. Qularnanngitsumik periarfissaanera ilisimannginnamikku (Nielsen og Wulff, 2007).

Misissuineruttaaq takutippaa meeqqat ilaqutariinniit aningaasaqarniarnikkut pissuanartorsiortuneersut meeraqatiminnik assinganik atugalinnik ilagisaqartartut. Meeqqat kammalaataat najugaanneertarput atuarfimmeernatik. Kammagiinnerit taakku amerlasuut sivikitsuusarput ikitsuinnaallu meeraanerminiit kammalaateqartarput. Meeqqat amerlasuut ilaqutariittut nuannisaqatigiinnerni pilluarnerarlutik ajunnginnerarlutillu nalunaarput, amerlasuulli aamma nerisassat naammattuaannarneq ajornerannik misigisaqartarput atisarisaallu nutaanngitsuusutut taaneqarsinnaallutik. Meeqqat ilaat aningaasaqarniarnermi amigaatigisat saniatigut angajoqqaammi inuiaqatigiinni ajornartorsiutaattaaq anniaatigaat (Nielsen og Wulff, 2007).

Kalaallit Nunaanni meeqqat piitsuullutik inuusut pillugit misissuineq kingulleq 2013-imeerpoq, taassumallu takutippaa Kalaallit Nunaanni meeqqani 11,7%-ii piitsuukannerlutik inuusut (katillugit meeqqat 1698-it), meeqqani 60%-ii ataallugit (meeqqat katillugit 2876-iusut). Ukioq taanna meeqqat 40,5%-ii angerlarsimaffinni pisortanit ikiorsiissutinik pisartagaqartuni najugaqarput, taakkunani meeqqat 31,8%-ii angerlarsimaffinni 30.000 koruunit amerlanernilluunniit ukiumut pisartagaqartuni najugaqarput (MIO, 2013). Ajoraluartumik taamanili kisitsisit allanngorsimanissaat ilimananngilaq.

Meeqqat perlilerlutik innartartut atuariartortartulluunniit

Qanoq amerlatigisut akulikitsumik tamatigulluunniit angerlarsimaffimmi nerisassat naammannginnerat peqqutaalluni perlilerlutik innartarnerat atuariartortarneralluunniit siullerpaamik HBSC Greenland-imiit 2002-mi ilisaritinneqarpoq.  Kisitsisit nutaajunerpaat 2018-imeerput, taakkualu takutippaat perlilerlutik innartartut atuariartortartulluunniit amerlanerpaartaat nunaqarfinni illoqarfinniluunniit Nuup avataaniittut (HBSC Greenland, 2018).

Atuartut akornanni akisuni perlilerlutik innartartut atuariartortartulluunniit 11-nik 12-nuillu ukiulinni Kommuneqarfik Qeqertalimmi amerlanerpaajusut (17%) Kommuneqarfik Kujalleq (12%) aamma Kommuneqarfik Avannaatami ikinnerpaasut (12%). 13-inik 14-nillu ukiulinni assigiinngissuseq angineruvoq Kommuneqarfik Avannaata aamma Kommuneqarfik Sermersuumi 10%-iulluni Kommuneqarfik Qeqertalimmilu 19%-iulluni. Atuartuni angajullerni Kommune Kujallermi 4%-iupput Kommuneqarfik Avannaanilu 14%-iullutik (HBSC Greenland, 2018).

Kalaallit Nunaanni meeqqat atuarfianni atuartut akornanni meeqqat pigissaarnissamut periarfissaasa assigiinnginnerattaaq misissorneqarpoq, paasineqarporlu atuartut akornanni inuulluaatissanut periarfissaat annertuumik assigiinngissuseqartut nunaqarfiit illoqarfiillu sineriammiittut Nuummut naleqqiukkaanni. Nuuk sumiiffiuvoq inuulluaatissaqarnissamut amerlanerpaanut periarfissalik Kalaallit Nunaannilu pigissaarneq suli assigiinnginnerulersimasoq takuneqarsinnaavoq. Nalunaarusiami inuiaqatigiinni assigiinnginneruleraluttuinnarnera meeqqat inuusuttullu ineriartornissaannut periarfissaannut peqqissusaannullu kinguneqartitsiumaartoq naliliisoqarpoq (Niclasen m.fl., 2007).

MIO meeqqat inuusuttullu pillugit ilisimasanik 2006-miit 2016-imut katersipput saqqummiussami 2017-mi takuneqarsinnaasumi (MIO, 2017).

Najoqqutat allattorsimaffiat

Kalaallit Nunaanni Politiit

Ukiumoortumik kisitsisit 2020. Marsip 7-iani 2021 uanngaanniit aaneqartoq: https://politi.gl/statistik-og-udgivelser/aarsstatistik

HBSC Greenland

Meeqqat atuarfianni atuartuni misissuinermi 2018-imeersumi paasissutissat. Statens Institut for Folkesundhed, Syddansk Universitet, 2018. Uani aaneqarsinnaavoq: https://www.sdu.dk/sif/-/media/images/sif/udgivelser/2019/hbsc_greenland_www_ver_2_2020.pdf

MIO – Kalaallit Nunaanni meeqqat pisinnaatitaaffii pillugit sullissivik

MIO-p Statens Institut for Folkesundhed aammalu Kalaallit Nunaanni Naatsorsueqqissaartarfik suleqatigalugit nalunaarusiaq “Meeraq Kinaluunniit piitsuutitaalluni peroriartussanngilaq”. Nuuk, 2013. Februaarip 18-iani 2021 uanngaanniit aasaq: http://mio.gl/wp-content/uploads/2017/07/Kal_fattigdom.pdf

MIO – Kalaallit Nunaanni meeqqat pisinnaatitaaffii pillugit sullissivik

Meeqqat inuusuttullu pillugit ilisimasat. Nuuk, 2017. Februaarip 18-iani 2021 uanngaanniit aasaq: http://mio.gl/wp-content/uploads/2017/11/2017_11_mio_overblik_web.pdf

Niclasen B, Løngaard K, Kærgaard Laursen L, Schnohr C

SUNDHED PÅ TOPPEN. Resultater fra Health Behaviour in School-aged Children (HBSC) undersøgelsen i Grønland i 2006. Namminersornerullutik/ Oqartussat Grønlands hjemmestyre. INUSSUK – Arktisk forsknings-journal 1, 2007.

Nielsen SL og Wulff S

Børn med afsavn. Interviewundersøgelse med børn og forældre i familier med knap økonomi. Børns levestandard i Grønland del 1. MIPI, 2007. MIPI nittartagaani aaneqarsinnaavoq: www.mipi.gl.

Statens Institut for Folkesundhed

Befolkningsundersøgelsen i Grønland 2018. Levevilkår, livsstil og helbred. Oversigt over indikatorer for Folkesundheden. Februaarip 18-iani 2021 uanngaanniit aasaq: https://www.sdu.dk/da/sif/rapporter/2019/befolkningsundersoegelsen_i_groenland